Suo siellä, tunturi täällä

Ruskaviikkomme päiväohjelma oli selkeä ja tehokas: aamukahvi, ulkoiluvarusteet päälle ja tunturiin, kaupan kautta kotiin, saunaan, ruokaa laittamaan ja syömään. Tässä vaiheessa raitis ilma ja lukemattomat korkeuskäyrät vaativatkin veronsa, jaksoimme joskus (mutta emme aina) tuijottaa hiukan televisiota tai tietokonetta ennen nukkumaan menoa.

Syyskuun alkupuoliskolla Suomeen saapui yllättävä intiaanikesä ja päivällä lämpötila kohosi Lapissakin melkein kahteenkymmeneen asteeseen. Kyllä kelpasi vaeltaa lämpimässä auringonpaisteessa!

Uusia reittejä kokeillessamme olemme tänä vuona kulkeneet paljon soilla, onneksi pitkospuita pitkin. Tuntureiden reunustama aukea suo on upea näky - ja se suopursun tuoksu, aah! Erityisen hieno suoalue oli Molosjänkä Aakenuksen kainalossa tunturin eteläpuolella. Täältä on aiemmin käyty kesäisin niittämässä heinää lehmien talvievääksi. Koko perhe vietti viikkoja suolla laavumajoituksessa hyttysten syötävänä, mutta heinät saatiin talteen. Suolla kasvaa myös lihansyöjäkasveja, kihokkeja, mutta emme löytäneet niitä.

Suon värjäämät pitkospuut

Riekonmarjan ruskaa

6. päivän reitti: Totovaaran pirtti - Aakenuksen vaellusluontopolku: Moloslehon porokämppä - Junkers - Totovaaran pirtti  13,9 km



Torstaina 10. syyskuuta lähdimme upeassa auringonpaisteessa äärikoitokseen eli kiipeämään Pirunkurua ylöspäin Kesänki-tunturille. Eihän se helppoa eikä hauskaa tälläkään kertaa ollut, mutta aika mukavasti nousu sujui. Loppureitti olikin alamäkeä tai tasaista maastoa; kiersimme koko Kesängin tunturin välillä pitkospuita myöten, välillä mukavaa polveilevaa metsäpolkua pitkin. Polku kulki kapeassa solassa Kesängin ja Lainion välissä, eikä muita vaeltajia jostain syystä juurikaan ollut.

Pirunkuru selätetty taas kerran!

7. päivän reitti: Kesänkijärvi - Pirunkuru - Tahkokurun laavu - Hangaskurun laavu - Latvamaja - Kesänkijärvi  15,6 km


Perjantaina oli paluumatkalle lähtöpäivä, mutta lykkäsimme lähtöä pitkälle iltapäivään, että ehdimme vielä kerran tunturivaellukselle. Suosikkireittini oli jätetty viimeiseksi: mykistävän vaikuttava Kellostapulin kuru! Porot olivat liikkeellä runsin joukoin, mutta käyttäytyivät onneksi asiallisesti!

Kellostapulin laella näkyi paljon kulkijoita, vaikka kartan mukaan sinne ei mene selkeää polkua. Sinne mekin suuntaamme ensi kerralla! Upea sää kruunasi viimeisen ruskaretkipäivän, lämpötila oli parhaimmillaan reilusti yli 20 astetta.

8. päivän reitti: Ylläskeskus - Keskinenlaki - Jokerikuppila - Kellostapulinkuru - Ylläskeskus  11,5 km