Revanssi Kalmarissa

Täytyypä kirjoittaa matkapäiväkirja valmiiksi, sillä kotiinpaluusta on jo kaksi viikkoa:


Tanska jäi taaksemme lauantaina 13. kesäkuuta. Ajomatka oli melko pitkä, Odensesta Malmön kautta Kalmariin kertyi ajettavaa lähes 500 kilometriä ja pari valtavaa siltaa. Olimme miettineet pysähtymistä Roskilden viikinkimuseossa, mutta emme halunneet venyttää päivää liikaa. Jäipähän jokin kohde seuraavaa reissua varten! Lähtö Odensesta oli hieman hikinen; reilusti yli 20 asteen lämpötila, yllättävä kaatosade ja navigaattorin sekoaminen kiristivät hermoja. Onneksi sade lakkasi, navigaattori heräsi ja lämpötila senkuin kohosi. Parhaimmillaan (pahimmillaan t. gore-tex-panssari) lämpömittari näytti +27 astetta!

Juutinrauman silta

Matka sujui yllättävän joutuisasti, olimme perillä Kalmarissa hotellillamme reilusti ennen kuutta. Kaupungin keskustaan oli parin kilometrin matka. Koska bussipysäkki oli ihan lähellä, kokeilimme vaihteeksi julkista liikennettä. Matka kesti bussilla muutaman minuutin ja reitti oli tosi kaunis, niinpä emme toiste käyttäneet bussia vaan kävelimme tuon matkan.

Lauantai-ilta ja sunnuntai kuluivat Kalmarin kaupunkiin tutustuessa. Viime vuonna satoi kaatamalla, mutta tällä kertaa saimme rauhassa kulkea pilvisessä ja välillä aurinkoisessakin säässä. Pikainen historiankertaus Kalmarin Unionista saatiin historiantietoiselta tyttäreltä kotimaasta - sitten linnaan! Kerrankin maltoimme mennä opastetulle kierrokselle emmekä vain itseksemme ihmetelleet "Hieno." ja "Mikä tuo lienee?". Opas kertoi hauskoja yksityiskohtia linnan historiasta, osa tarinoista oli ehkä tosiakin.

Linnan jälkeen kiersimme vielä vanhaa kaupunkia ja Kalmarin keskustaa, Kattrumpankin tuli nähtyä.

Maanantai oli varattu Öölannin kiertoajelulle, sää suosi edelleen ja suuntasimme tuulimyllyjen saarelle tarkoituksenamme kiertää ainakin saaren eteläosa ja lounastaa mehevät räkmackat viimevuotiseen tapaan.

Eteläisen Öölannin maisemaa hallitsee kalkkikiviylänkö, alvari, joka laiduntavine lampaineen antaa saarelle nummimaisen ilmeen. Puita on vain vähän, mutta matala kasvillisuus kukki kauniisti. Saaren eteläkärjessä on Ruotsin korkein majakka, Långe Jan, jota kävimme lyhyesti moikkaamassa.

Öölanti on noin 130 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa, emmekä tällä kertaa aikoneet kiertää koko saarta. Muutaman tunnin ajamisen jälkeen aloimme toiveikkaana tähystellä tienvarsikuppiloita: joko näkyisi se kahvila, jossa söimme viime vuonna maailman parhaat katkarapuleivät? Aika kului, matka eteni, tie kapeni, sylki kuivui suupieliin, mutta taukopaikkaa ei löytynyt. Lopulta päätimme lyödä hanskat tiskiin ja kääntyä seuraavassa liikenneympyrässä takaisin päin - mutta kuinka ollakaan, siinä se vihdoin oli: Kaffestugan i Böda!

Löytyihän se lopultakin: katkarapuleipä nro 4!

Tulimme siis kuitenkin kiertäneeksi koko Öölannin lounasleipää etsiessämme. Kamelitkin olivat näköjään paikallaan. Välillä ajauduimme lähes tiettömille teille, tässä kuvassa kuitenkin pyörää käännellään viikinkihaudan lähettyvillä.

Viimeinen matkapäivä, tiistai 16. kesäkuuta, valkeni poutaisena. Hyvää ajosäätä tiedossa yli 400 kilometrin matkalla Tukholmaan! Sadealue lähestyi Etelä-Ruotsia lännestä päin, mutta ehdimme ajaa sen edellä pois. Aikaa oli reilusti, melkein kolme tuntia ylimääräistä, joten etenimme maltillisesti maisemista nauttien. Ajoimme mahdollisuuksien mukaan kauniita pienempiä teitä pitkin, ja pysähdyimme Söderköpingissä Göta Kanalin alkupäässä nauttimassa kesäkaupungin aurinkoisesta tunnelmasta.

Tukholmaa lähestyttäessä liikenne lisääntyi ja navigaattori ohjasi meidät lyhyelle reitille kaupungin läpi kohti Värta-hamnenia. Ei hyvä. Reitti olisi varmasti ollut lyhyt ja kätevä, mutta navigaattori ei tiennyt, että kaupungissa oli paljon tietöitä, joiden takia katuja oli suljettu. Epätoivo nosti päätään ja tuskanhiki kirveli silmissä, kun ajoimme ja ajoimme kaupungin keskustassa: "Tie poikki." "Ei tänne." "Valitse toinen reitti". Mutta mikä reitti, kun navigaattorikin päätti mököttää tai välillä heltyi antamaan aivan virheellisiä ohjeita? Gamla Stan, Kungliga Slottet (nyt tiedämme missä olemme, lohdutti kuski), Kungliga Operan, Kungsträdgården... Ihmeiden ihme, pääsimme satamaan neljä minuuttia ennen määräaikaa! Loppu olikin lastenleikkiä ja viimeinen pätkä kotimatkasta sujui leppoisasti laivalla. Tällä kertaa ei edes merenkäynti häirinnyt yöunia. 

Linna Fynillä

Torstaina 11. kesäkuuta jätimme Jyllannin taaksemme ja suuntasimme Fynin saarelle. Majoitus oli varattu kahdeksi yöksi Odensesta. Alkumatkasta pyörähdimme Ribessä, joka on Tanskan vanhin kaupunki. Pieni kävelykierros vanhassa keskustassa vakuutti meidät siitä, että tänne pitää tulla uudestaan paremmalla ajalla. Sään lämmetessä massiiviset moottoripyörävarusteet alkoivat tuntua tukalilta, joten jatkoimme matkaa melko pian.

Ribe

Kolme maissa olimmekin jo Odensessa. Vaatteiden vaihto, pikasuihku ja kaupungille auringonpaisteeseen! Odense on H.C. Andersenin kotikaupunki, kävimme museon pihalla, mutta se oli jo suljettu. Kiersimme kaupungin keskustaa mukavan lämpimässä säässä ja päädyimme syömään yhteen monista kävelykadun ravintoloista.

Odense

Seuraavan päivän olimme varanneet Odenseen tutustumiselle, mutta kaupunki tulikin jo nähtyä edellisenä iltapäivänä. Piti siis keksiä jotain muuta. Luimme esitteestä, että vajaan puolen tunnin ajamatkan päässä oli vuonna 1554 rakennettu linna, Egenskov Slott. Linnan puiston kehuttiin olevan maailman 12 upeimman puiston joukossa. Aika paljon luvattu, mutta aurinko paistoi, sinne siis!

Kyllä oli kehujen arvoinen paikka! Hyvin hoidettu, kiehtova, kaunis, turistille houkuttelevaksi tehty vierailukohde! Upen puutarhan ja linnan lisäksi alueella oli leikkipaikkoja, baareja, auto-, polkupyörä-, moottoripyörä- ja lentokonekokoelmat, linnassa lisäksi lelu- ja vaatekokoelmat. Linnan isännät ovat selvästi olleet keräilijöitä jo usean sukupolven ajan...

Yllättäen pääsimme myös puiden latvuksiin kiipeilemään! Tästä olin haaveillut aina, mutta se ei ollutkaan niin mukavaa. Meistä korkeanpaikankammoinen loikki lehvistössä kuin haltija konsanaan, mutta minä tunsin itseni jälleen hobitiksi (tai peräti kääpiöksi) kun kiipesin ylös ja yritin olla hengittämättä kovaa. Oli kuitenkin jännä kokemus!

Hieno paikka, mutta mitkähän ne muut 11 ovat? Oman kokemuksen mukaan ainakin Park Güell, Versaillesin puisto, Keukenhof ja Englischer Garten Münchenissä? Golden Gate Park San Franciscossa? Taj Mahalissa luulisi olevan kaunis puutarha? Entäs kuninkaallisten palatseissa ympäri Eurooppaa? Japanilainen puutarha on käsite itsessään, etenkin kirsikoiden kukkiessa voisi olla upeaa. Babylonin riippuvat puutarhat olivat aikanaan yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Pitäisiköhän ruveta puutarhabongariksi?

Vessavalokuvakokoelmaani tuli kuitenkin mielenkiintoinen lisäys Odensessa:

Paluu Jyllantiin

Viime kesäkuussa Jyllannin-vierailumme oli aivan liian lyhyt, joten varasimme tänä vuonna kolmen yön majoituksen tutusta DanHostel Hvide Sandesta. Odotukset eivät kuitenkaan olleet korkealla, sillä sääennustus lupasi kovaa tuulta, pilvistä ja tasaista +10 astetta. Olimme jo vähällä peruuttaa varuksen ja suunnata etelämmäksi, mutta päätimme joka tapauksessa kokeilla ainakin yhden yön yöpymistä.

Meidän reiteiltämme katsottuna Tanska on leppoisaa maaseutua. Paljon lehmiä ja hevosia, joitakin sikoja, lampaita,aaseja ja kanoja laiduntaa teiden varsilla. Pelloilla kasvaa viljaa, perunoita, heinää ja yllättäen kuusentaimia - tulevia joulukuusia kenties? Ja joka puolella kukkivat syreenit, rhododendronit ja lukemattomat muut pensaat ja puut.

Hvide Sanden lähestyessä maisema muuttuu omalaatuisemmaksi. Karhean ruohon peittämät vitivalkoiset hiekkadyynit, tuulen vinoiksi muotoilemat matalat puut ja pensaat, sisävesialueet ("vuonot") ja turvekattoiset maalaistalot antavat alueelle omaleimaisen ilmeen.

Yllättäen saimme nauttia auringonpaisteesta, eikä tuulikaan rymistellyt liikaa. Vietimme pari mukavaa päivää valkoisen hiekan ja savukalan parissa. Päiväretki moottoripyörällä (Ringköbing - Viborg - Århus) paljasti, että sisämaassa oli selvästi lämpimämpää. Leppoisaa maalaismaisemaa oli tarjolla täälläkin, toki myös vilkkaita pikkukaupunkeja.

Myrskyä merellä!

Sunnuntaiaamu oli yllättäen aurinkoinen, mutta toteutimme silti sateen-varalta-suunnitelmamme ja kävimme Munch-museossa Huutoa ja muutakin taidetta katsomassa. Asuimme vain kivenheiton päässä museosta, joten julkisia kulkuvälineitä ei enää tarvittu. Ehdimme museoon täpärästi ennen valtavaa turistiryntäystä, ja selviydyimme sujuvasti näyttelyn läpi. Sitten ulos nauttimaan auringosta ja viereisen kasvitieteellisen puutarhan näkymistä!

Kävelimme vielä pitkähkön ajan kaupungilla ennen hotellille paluuta. Lounastimme kadunvarsikuppilassa (espanjalainen munakas, nam!) ja tutkimme puistossa keskiaikaisen kirkon raunioita. Aurinko paistoi eikä ollut kiirettä, mukava päivä! Hotellilla sitten dataustuokio ja vaatteiden vaihto ennen kuin suuntasimme satamaan.

Katkarapuleipä nr. 3 laivalla iltamyöhään.

Laivamatka Oslosta Fredrikshavniin, Tanskaan, kestää 12 tuntia. Laivan autokannella moottoripyörä kytkettiin takapyörästään kiinni tukevaan telineeseen ja laivan henkilökunta ehdotti vielä remmejä lisäkiinnitykseen. Tässä vaiheessa olisi pitänyt jo aavistella pahaa, mutta me marssimme iloisina kannelle katsomaan Oslovuonon jylhiä maisemia.

Valtavan katkarapuleivän jälkeen olikin aika kömpiä hyttiin nukkumaan. Tosin heti sänkyyn päästyämme laiva saapui kapeasta vuonosta Skagerrakin avovesille. Tuuli kovaa ja puuskaisesti ja merenkäynti oli sen mukaista. Hyttimme oli aika lähellä laivan keulaa, yö kuluikin sitten rytinää ja pauketta kuunnellessa ja laivan heilumista ja pomppimista kauhistellessa. Olin aivan vakuuttunut, että loppu tuli nyt! Ei ollut kivaa enkä nukkunut koko yönä...

Vastoin odotuksia saavuimme kuin saavuimmekin aamulla Fredrikshavniin, josta suuntasimme maalaismaisemassa kohti etelää ja Hvide Sandia. Aalborgissa söimme loistavan aamiaisen ja joimme kaksi isoa mukia kahvia, taas elämä alkoi hymyillä!

Tuulista Göteborgissa, sadetta Oslossa

"Göteborgissa on se iso silta" muisteli matkakumppani. Moottoripyörän päällä tuntui välillä, ettei Göteborgissa muuta olekaan kuin isoja siltoja. Ylhäältäpäin näyttää varmaankin siltä, että kaupungin päälle on pudotettu kasa keitettyä spagettia: valtava määrä teitä toistensa päällä, alla ja lomassa. Navigaattori ei ihan pysynyt mukana kaistan valitsemisessa, eikä opasteistakaan ollut juuri apua - ne olivat tyyliä "sinne", "tänne" ja "tuonne". Ei auttanut, kun ei tiennyt suuntaa ihan varmasti!

Löysimme kuitenkin varsin sujuvasti Volvo-museolle ja vietimme siellä mukavan aamupäivän autoja tutkien. Selvitimme vielä tiemme takaisin majapaikkaan ja pikaisen vaatteiden vaihdon jälkeen lähdimme kävelemään kohti Göteborgin keskustaa. Pikku hiljaa tuuli tyyntyi ja aurinko alkoi lämmittää mukavasti.

Katkarapuleipä nro 2.  Ensimmäinen syötiin laivamatkalla.

Auringonpaisteessa Göteborg näytti kauniin puolensa; kukkia, puistoja, iloisia hmisiä menossa Ullevin stadionille jalkapallo-otteluun tai muuten vaan viettämässä iltaa kaupungilla. Kovien torventöräytysten saattamana ohitsemme ajoi ylioppilailla lastattu rekka - kätevästi yhdistetty penkkariajelu ja lakkiaisrieha!

Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Osloa. Lähellä Norjan rajaa pysähdyimme tankkaamaan ja lounastamaan. Tällä kertaa valitsimme katkarapusalaatin! Rajanylitysmuodollisuudet olivat vain rahastus moottoritien käytöstä. Myöhemminkin ohitimme ajaessa useita automaattisia laskutuspisteitä, saas nähdä minkälainen lasku tulee perässä Suomeen... Ajoimme usein pitkien tunneleiden läpi, ymmärrettävästi tien rakentaminen on ollut melko kallista.

Aurinko paistoi saapuessamme Osloon, joten lähdimme pikaisesti tutustumaan kaupunkiin.

Iltapalaksi simpukoita eikä katkarapuja!

Lauantaiaamuna herättyämme huomasimme harmiksemme, että satoi kaatamalla. Täytyi turvautua hätäsuunnitelmaan eli museokierrokseen. Metrolla + bussilla Kon Tiki -museoon ja sieltä Viikinkilaivamuseoon. Onneksi sade lakkasi heti lähdettyämme liikkeelle, vaikka sääennustus lupasi sadetta koko päiväksi.

Kuninkaalliset suitset viikinkien vuonohevoselle?

Sää parani niin paljon, että pääsimme vielä Vigeland-puistoon ihailemaan monituisia ihmispatsaita ja upeita kukkaistutuksia. Meillä oli reilusti aikaa tutustua kaupunkiin, aurinkokin ilmestyi illansuussa ilahduttamaan matkalaisia. Vaikutelmaksi muodostui, että Oslo on vihreä, vehreä ja mielenkiintoinen kaupunki!

Kesämotomatka 2015 alkaa!

Kesäloman aloitusmatka on tällä kertaa samalla sapattivuoden lähtölaukaus! Viimekesäiseen tapaan suuntaamme moottoripyörällä Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai Pohjois-Saksaan, tarkoitus on ajaa hyvän kelin suuntaan. Aluksi kuitenkin keula kohti Turkua, josta matka jatkuu laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen Göteborgiin. Apukuskia ei jännitä ihan yhtä paljon kuin viime vuonna: nyt ainakin tiedän, miltä ne kiilat näyttävät, jotka minun pitää laivan autokannella rynnätä hakemaan!

Emme toki ole liikkeellä aivan spontaanisti, vaan olemme varanneet majoitukset suunnitellun reitin varrelta: Göteborg - Oslo - laivalla Jyllantiin - Hvide Sande - Kalmar. Täytyy vain muistaa peruuttaa varaus ajoissa, jos suunnitelmat muuttuvat.

Pääsimme lähtemään aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Matka Turkuun sujui leppoisasti. Heti alkumatkasta näimme hirven tien poskessa laiduntamassa, mutta otus pysyi onneksi rauhallisesti aloillaan. Laivaan ajaminen sujui ongelmitta, pääsimme jopa vanhoina konkareina neuvomaan toisia moottoripyörän kiinnittämisessä. Laivalla nukuimme koiranunta kuten aina, eikä unta parantanut "tervetuloa Tukholmaan" -tekstiviestin piippaus kello 01.22.

Tukholmassa lähdimme ajamaan aamukuudelta pienessä tihkusateessa, joka onneksi loppui melko pian. Reittimme Södertälje-Eskilstuna-Kumla-Motala-Vadstena-Jönköping-Borås-Göteborg kulki kauniiden maalaismaisemien läpi järvien rantoja myötäillen. Sää oli tasaisen vaihteleva, sadekuuroja ja auringonpaistetta, mutta enimmäkseen puolipilvistä ja erittäin kova puuskainen lounaistuuli!

Pidimme reilun tauon Vadstenassa ja kuljimme luostarialueella

Göteborgiin saavuimme hienosti aikataulussa klo 16.00. Sata metriä ennen majoituspaikkaa teimme kuitenkin pienen suunnistusvirheen, josta  seurasi hämminkiä ja etsimistä turhan päiten. Majoitus onnistui lopulta ihan sujuvasti. Kävimme vielä ihan lähellä olevassa ICA-supermarketissa iltapala- ja
aamupalaostoksilla. Herkullisen salaatin jälkeen uni maistuikin!