Teemana tänään Öölanti

Siirtyminen manner-Ruotsin puolelta Öölantiin tapahtui sujuvasti siltaa pitkin Svinön saaren kautta. Skandinaavisesta aikaerosta kärsivinä totesimme lähteneemme liikkeelle niin aikaisin, etteivät kuninkaallisen Sollidenin portit olleet vielä avoinna meille. Portinvartijoina toimineet, tiellä patsastelleet lukuisat nautaeläimet väistelivät meitä vastahakoisesti. Borgholmin linna ja kaupunki saatiin kuitenkin katsastettua.

Vienossa lehmän tuoksussa jatkoimme matkaamme kohti saaren pohjoisosaa. Suureksi yllätykseksemme tien varrella laidunsi lehmien ja lampaiden lisäksi lukuisia kameleita. Tämän jälkeen emme enää yllättyneet strutsifarmistakaan.

Koukkasimme päätieltä sivuun nähdäksemme raukit, jollaisia me raukat emme aikaisemmin olleet nähneetkään. Öölannin pohjoiskärki oli niin mykistävä näky, että kuskin kypäräpuhelin päätti vaieta loppumatkan ajaksi. Matka jatkui siis enimmäkseen hiljaisuuden vallitessa kohti lounaspaikkaamme. Bödassa söimme herkulliset käsin kuorituin katkaravuin kuormitetut voileivät.

Borgholmin tasalla sade saapui taas matkaseuraksemme ja kulki mukanamme lähes Öölannin eteläkärkeen asti. Kaunis maalaismaisema piiloutui sumuun, eikä turisteja ollut juurikaan liikkeellä. Maailmanperintökohteita, alvareita ja Kaarle-kuninkaan muureja vilahteli sateen seassa.

Päätimme vielä käydä katsastamassa Kalmarin keskustan, vaikka kaatosade pistikin kampoihin. Sateen sokaiseminakin näimme, että kaupunki on niin viehättävä, että siihen on tutustuttava paremmissa sääolosuhteissa tarkemmin toiste. Kävelyretki Kalmarissa jäi siis odottamaan seuraavaa käyntiämme.

Eksoottinen ilta-ateriamme Rasta Kalmarissa veti epäilemättä vertoja kotimaisen ABC-ketjun tienvarsitarjonnalle...