Barcelona on ollut toinen kotikaupunkimme jo yli viiden kuukauden ajan. Tänä aikana olemme kolunneet kaupunkia lähinnä jalkaisin ja melko reippaalla vauhdilla. Aikaisemmilla käynneillä olemme tutustuneet kaupungin "pakollisiin nähtävyyksiin" emmekä nyt ole juurikaan vierailleet museoissa sisällä. Olemme odottaneet huonoa säätä, jolloin ei olisi muuta tekemistä kuin tutustua taidenäyttelyihin tai museoihin. Mutta lähes koko ajan on ollut hyvä sää!
Moni asia Barcelonassa on tietenkin tehnyt meihin suuren vaikutuksen tämän oleskelumme aikana. Mieleenpainuvimmat ovat ehkä olleet nämä seuraavat:
Sagrada Familia sisäpuolelta
Antonio Gaudin mahtipontinen, suuruudenhullu, ikuisesti keskeneräinen "Pirunkirkko" kiehtoo rujolla ulkonäöllään ja valtavalla koollaan, jota jättimäiset nostokurjet vielä korostavat. Karhunpentu kolmosen vierailun aikana jaksoimme vihdoinkin jonottaa liput ja pääsimme tutustumaan kirkon sisätiloihin. Mikä yllätys - sekava ja ruma rakennus onkin sisältä avara, valoisa ja uskomattoman kaunis! Symboliikkaa ja yksityiskohtia on niin paljon, että kunnolla kirkkoon tutustuminen vaatisi lukuisia käyntejä paikalla.
Näillä näkymin Sagrada Familian on tarkoitus valmistua vuonna 2026 suunnittelijansa Antonio Gaudin kuoleman 100-vuotisjuhlallisuuksiin. Noinkohan valmistuu? Gaudin aikalaiset varoittivat, etteivät valtavan basilikan perustukset kestä valmista rakennusta, vaan kirkko on tuomittu sortumaaan. Tämän ennustuksen tekee mielenkiintoiseksi se tosiasia, että suoraan kirkon alle on louhittu tunneli AVE-luotijunaa varten.
Montjuïcin kukkula
"Kotipuistomme", jokapäiväinen lenkkeilykohteemme, on valtavan monipuolinen ulkoilu-, urheilu- ja kulttuurialue. Erilaisia lenkkejä jalkakäytäviä, kävelyteitä ja metsäpolkuja pitkin voi tehdä nauttien hienosta kaupunkinäköalasta, vehreistä puistonäkymistä, maailmannäyttelyitä ja olympiakisoja varten rakennettuja monumentteja ihaillen.
Kukkulan korkeimmalla kohdalla, yli 170 metrin korkeudessa, on Montjuïcin linnan lisäksi kiva mäntymetsikkö piknik-alueineen. Täällä toimii viikonloppuisin rento ulkoilmaravintola, jossa voi nauttia yksinkertaista mutta herkullista grilliruokaa katsellen samalla Välimerelle ja suoraan alas Barcelonan satamaan.
Jupiterin vuori tai Juutalaisvuori - Montjuïcin nimen alkuperä on hiukan epäselvä. Täällä asui vielä 1900-luvun alkupuolella tuhansia ihmisiä rähjäisissä hökkelikylissään, mutta alue siivottiin ja rakennettiin uuteen uskoon kansainvälisiä arvovieraita varten ennen vuoden 1929 Maailmannäyttelyä. Viimeistään 1992 Olympialaisten aikaan Montjuïcin kukkula muuttui nykyiseen asuunsa koko kaupungin ulkoilu- ja urheilualueeksi.
Maisemareitit Collserolan rinteillä
Collserolan vuorijono erottaa Barcelonan kaupungin viereisestä Vallésin tasangosta. Sen korkein huippu on Tibidabo (512 m). Huipulla oleva kirkko näkyy selvästi kaupunkiin, samoin Tibidabon huvipuiston huikea maailmanpyörä. Useimmat matkustavat Tibidabolle Funicularilla (vanhalla kiskoköysiradalla), mutta me huomasimme iloksemme, että huipulle pääsee melko helposti kävellenkin. Reitillä on toki verrattomia ylämäkiä ja loputtomasti portaita, mutta matka kauniin Parc de Collserolan luonnonpuiston läpi on totisesti vaivan arvoinen! Tämän upeampaa panoraamanäkymää kaupungin yli merelle ei löydy muualta (paitsi jos uskaltautuu Tibidabon kirkon huipulle)!
Hieman alempana rinteessä kulkeva 9 kilometrin pituinen ulkoilureitti Carretera de les Aigües on myös erinomainen tapa yhdistää ulkoilu ja maisemien ihailu. Pyöräilijät, lenkkeilijät, koirien ulkoiluttajat ja kokonaiset perhekunnat kansoittavat leveän ja helppokulkuisen reitin, johon aurinko paistaa koko päivän ja näköalat ovat uskomattomat! Reitin toisessa päässä on piknik-alue ja mainio pieni ravintola. Toisesta päätepisteestä on lyhyt matka näköalatasanteelle, jossa on Tibidabon Funicularin pääteasema sekä maisemaravintoloita.
