Peikkojen myssyjä ja vanhoja autoja

Nimi Trollhättan voitaisiin suomentaa "peikon myssyksi". Alueella sijaitsee useita vesiputouksia, joissa uskottiin asuvan peikkoja. Joessa olevien luotojen uskottiin olevan peikkojen päälaella olevia myssyjä. No, peikkoja ei kuitenkaan tullut meitä vastaan kahden aurinkoisen lomapäivämme aikana.

Trollhättan osoittautui eläväksi ja viehättäväksi kaupungiksi, jota hallitsevat mahtavat kalliot ja niihin louhitut kanavat valtavine vesimassoineen. Kanavien rannoilla oli mukavia kävelyreittejä, joita pitkin kävimme tutustumassa mm. sekä vanhoihin että nykyäänkin ahkerassa käytössä oleviin sulkualueisiin. Keskiviikkoiltana kävelyretkemme suuntautui harrasteautojen kokoontumiseen, joka järjestettiin kanavan rannalla heleässä auringonpaisteessa.

Torstaina aamupäivällä vierailimmekin sitten Saab-museossa ihailemassa vanhoja ja vähän uudempiakin kaunottaria. Museo oli mukavasti kävelymatkan päässä hotellistamme, ja aamupäivän retkeen vierähti useampi tunti. Kävelimme museolta sulkujen kautta Kungens grottaan ja sieltä edelleen siltoja pitkin Göta-joen saarille ja taas rannan puolelle. Aurinko paahtoi, ja nassakasta tuulesta huolimatta oli erittäin lämmintä.

Kaksi suurta järveä

Mariestadin kaupunki sijaitsee Ruotsin suurimman järven, Vänernin, rannalla. Matkaa toiseksi suurimmalle järvelle, Vätternille, on alle 100 kilometriä. Järviä yhdistää kaunis Götan kanava, joka on Ruotsin kautta aikojen suurin rakennusprojekti. Ajoimme tiistaina 10.6. kanavaa myötäillen Sjötorpista (Vänernin rannalta) Karlsborgiin, joka sijaitsee kauniilla paikalla Vätternin rannalla. Reitin olisi voinut kulkea myös kävellen tai polkupyörillä, jolloin koko matka olisi seurannut kanavan laitoja. Joskus toiste varmaankin?

Hellettä piti koko päivän, aurinko paahtoi ja lämpömittari näytti tasaista 27 astetta. Onneksi olimme lähteneet liikkeelle kevennetyissä ajovarusteissa, niin ajomatka sujui miellyttävästi. Majapaikassaoli vuorossa pikainen virkistäytyminen, sitten kävelimme jälleen aurinkoiseen Mariestadiin.

Keskiviikkoaamu 11.6. valkeni puolipilvisenä - loistava ajosää seuraavaa siirtymää varten! Järviteemaa noudattaen päätimme kiertää Vänernin vastapäivään, kohteenamme Trollhättan. Pilvet pullistuivat välillä uhkaaviksi sadepilviksi, mutta yhtään pisaraa vettä emme saaneet niskaamme 300 kilometrin ajon aikana. Päinvastoin, Trollhättaniin saavuimme loistavassa auringonpaisteessa!

Ruotsissa jälleen

Sunnuntaina 8.6. ajomatka Jyllannin pohjoisimpaan kärkeen sujui vaivattomasti. Ihastelimme upeita maisemia: vettä ja ruohikkoisia hiekkadyynejä joka puolella. Tie mutkitteli loivasti peltojen välissä, kaikkialla tuoksui vuorotellen lehmä tai kala.

Tanskan pohjoisimmassa kaupungissa, Skagenissa, pysähdyimme tauolle. Söimme mehevät katkarapuleivät rantabaarissa, josta oli näköala sekä Skagerrakille että Kattegatille. Lyhyen ajomatkan jälkeen majoituimme Fredrikshavnissa aivan sataman vieressä. Kaupunki oli hyvin hiljainen, varmaankin helluntaista johtuen.

Maanantai-aamuna heräsimme kirkonkellojen soittoon ja laivojen torvien törähdyksiin. Arki satamakaupungissa oli alkanut. Ihmisiä oli yllättävän vähän liikkeellä, mahtavatko helluntaivapaat jatkua viikonlopun ylikin? Pakkasimme pyörän ja ajoimme 300 metrin matkan satamaan, laivaan pääsimme pienen odottelun jälkeen muiden motoristen kanssa letkassa. Suuntana siis Göteborg, Oslon päätimme jättää väliin kohtuuttomien majoitushintojen vuoksi.

Kolmen tunnin laivamatka Stena Linen suurella autolautalla sujui leppoisasti. Lounaaksi laivalla katkarapusalaaatti, emme ole koskaan syöneet näin paljon katkarapuja näin useana päivänä. Mutta nuo äyriäiset tuntuvat olevan täällä ihan tavallista arkiruokaa (?), lisäksi ne ovat raikkaita, kiinteitä ja maukkaita!

Göteborgista Mariestadiin vauhdikkaasti ja ongelmitta. Maalaismaisema näyttää taas tutulta ja turvalliselta, ehkä hieman tylsältäkin Jyllantiin verrattuna. Ei enää epäilyttäviä, karhean ruohon peittämiä dyynejä, jotka siirtyilevät hitaasti itsekseen. Eikä kaikkialla huolestuttavan korkeina ja hiljaisina vartiovia tuulimyllyjä...

Majoituimme Rasta Mariestadiin ja teimme iltakävelyn (noin 4 km suuntaansa) Mariestadin vanhaan kaupunkiin.

Jyllannin valkoiset hiekat!

Ruuhkaisen aamiaisen jälkeen suuntasimme ajopelimme Kööpenhaminasta eteenpäin, aikomuksena ajaa Tanskan saarien läpi Jyllannin länsirannikolle. Aurinko paahtoi lämpimästi, ja alkumatkan tietöiden jälkeen matka taittui joutuisasti. Ensimmäinen pysähdys oli Gavnön linna Själlandin eteläosassa. Kävelimme linnan puutarhassa ihaillen ruusuja ja muita kukkaistutuksia upeassa säässä.

Ison-Beltin mahtavan sillan ylitettyämme ajoimme Fyn-saaren läpi pysähtyen vaain kerran lyhyelle tauolle. Sitten olikin vuorossa Vähän-Beltin silta, hyvästi Fyn! Moottoripyörän selästä katsottuna Tanska näyttää valtavilta pelloilta, lihavilta lehmiltä, valkoisilta tuulimyllyiltä ja loputtomilta pyöräteiltä. Ja lähes kaikkialla leijuu lehmän tuoksu...

Jyllannin länsirannikko oli mykistävä mahtavine hiekkadyyneineen. Maisema oli outo ja erilaisuudessaan kiehtova. Löysimme Hvide Sandissa majapaikkamme läheltä hyvän kalansavustamon/kalaravintolan, jossa söimme maukkaat kissakalat! Sitten nukkumaan, matka jatkuisi taas aamulla, vaikka täällä voisi viihtyä pitempäänkin!

Köpis

Torstai 5.6. valkeni harmaana ja tihkusateisena. Alistuneina kohtaloomme vedimme sadeasut päälle, pakkasimme pyörän ja lähdimme rantareittiä kohti Kööpenhaminaa. Karlskrona, Karlshamn, Kristianstad, Åhus, Simrisham, Ystad - aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli 18 astetta!

Norjessa ihmettelimme tiellä tungeksivia, toinen toistaan rock-henkisempiä jalankulkijoita, kunnes huomasimme ajavamme Sweden Rock -festivaalin lävitse. Esiintyjäkaarti oli mainosten mukaan varsin nimekästä, mutta tuohon aikaan iltapäivästä lavalla eivät vielä riehuneet Black Sabbath, Alice Cooper tai Billy Idol, vaan jokin hieman tuntemattomampi räyhäjoukko.

Simrishamnin jälkeen loppumatka ajettiin jälleen tuttuun tapaan kevyessä sateessa. Tällä kertaa lisämausteena oli myös kova tuuli, joka teki Malmön ja Kööpenhaminan välisen sillan ylittämisen varsin epämukavaksi. Hotellimme Cabinn Metro löytyi navigaattorin opastamana helposti, mutta parkkipaikalle pääsy vaati kuitenkin parin hannunvaakunan ajamisen. Pienen siistiytymisen jälkeen suuntasimme Örstadin rautatieasemalle ja sieltä junalla Kööpenhaminaan.

Vietimme kauniin ja lämpimän illan Tivolin huvipuiston tunnelmasta, kukkaistutuksista, virvokkeista ja värivaloista nauttien. Paluu hotellille oli hiukan haastava, sillä rautatieaseman opastukset olivat lievästi sanottuna vajavaiset. Oikea juna löytyi lopulta enemmänkin onnella kuin ymmärryksellä.

Perjantaina 6.6. sää suosi meitä edelleen ja saimme tutustua Kööpenhaminan muihin nähtävyyksiin ilman ennustettua kaatosadetta. Kaupunki oli toki täynnä muitakin turisteja ja paikallisiakin, mutta pienellä tunkemisella mahduimme mukaan. Aloitimme aamupäivän käymällä moikkaamassa pientä merenneitoa, hänen luotaan jatkoimme kävellen Kastellet-puiston ja Amalienborgin linnan ohitse päätyen lopulta Nyhavniin aamiaiselle (tai oikeastaan muhkealle lounaalle).

Kiersimme ihmisvilinässä Strögetin kävelykatuja, ja kahvihampaan kolotuksen yltyessä liian kovaksi herkuttelimme mahtavilla mansikkaleivoksilla kahvien kera. Lopulta kipeytyvät jalat ja harmaantuva taivas ajoivat meidät hotellille lepäämään kaupunkipäivän rasituksista.

Teemana tänään Öölanti

Siirtyminen manner-Ruotsin puolelta Öölantiin tapahtui sujuvasti siltaa pitkin Svinön saaren kautta. Skandinaavisesta aikaerosta kärsivinä totesimme lähteneemme liikkeelle niin aikaisin, etteivät kuninkaallisen Sollidenin portit olleet vielä avoinna meille. Portinvartijoina toimineet, tiellä patsastelleet lukuisat nautaeläimet väistelivät meitä vastahakoisesti. Borgholmin linna ja kaupunki saatiin kuitenkin katsastettua.

Vienossa lehmän tuoksussa jatkoimme matkaamme kohti saaren pohjoisosaa. Suureksi yllätykseksemme tien varrella laidunsi lehmien ja lampaiden lisäksi lukuisia kameleita. Tämän jälkeen emme enää yllättyneet strutsifarmistakaan.

Koukkasimme päätieltä sivuun nähdäksemme raukit, jollaisia me raukat emme aikaisemmin olleet nähneetkään. Öölannin pohjoiskärki oli niin mykistävä näky, että kuskin kypäräpuhelin päätti vaieta loppumatkan ajaksi. Matka jatkui siis enimmäkseen hiljaisuuden vallitessa kohti lounaspaikkaamme. Bödassa söimme herkulliset käsin kuorituin katkaravuin kuormitetut voileivät.

Borgholmin tasalla sade saapui taas matkaseuraksemme ja kulki mukanamme lähes Öölannin eteläkärkeen asti. Kaunis maalaismaisema piiloutui sumuun, eikä turisteja ollut juurikaan liikkeellä. Maailmanperintökohteita, alvareita ja Kaarle-kuninkaan muureja vilahteli sateen seassa.

Päätimme vielä käydä katsastamassa Kalmarin keskustan, vaikka kaatosade pistikin kampoihin. Sateen sokaiseminakin näimme, että kaupunki on niin viehättävä, että siihen on tutustuttava paremmissa sääolosuhteissa tarkemmin toiste. Kävelyretki Kalmarissa jäi siis odottamaan seuraavaa käyntiämme.

Eksoottinen ilta-ateriamme Rasta Kalmarissa veti epäilemättä vertoja kotimaisen ABC-ketjun tienvarsitarjonnalle...

Ensimmäinen kesälomapäivä

Lähtö maanantaina 2.6. kotoa Karhunpesästä kello 16.45 Inkoon, Mustion ja Salon kautta kohti Turkua. Matkalla pientä tihkusadetta, mutta enimmäkseen mukava pilvipoutainen moottoripyöräilykeli. Heti alkumatkasta reitin varrella näimme tietysti hevosia, mutta matkan edetessä myös lehmiä, lampaita ja kurkipariskunnan. Kaiken huipuksi kaksi hirveä ryntäsi tien poskesta juoksuun pyörämme lähestyessä niitä.

Eläimellisen siirtymän jälkeen Turussa ajoimme Baltic Princessiin. Laiva lähti kuitenkin yli tunnin myöhässä sähkövian vuoksi. Lopulta hissit, vessat ja ravintolat saatiin toimimaan ja matka kohti Tukholmaa alkoi.

Tiistaiaamuna pääsimme sujuvasti laivasta - mitä nyt yksi kiila meinasi unohtua takapyörän eteen... E4 Norrköpingiin ja siitä E22 kohti Kalmaria. Söderköping Göta Kanalin varrella osoittautui idylliseksi aamiaispaikaksi. Farmors Cafe tarjosi hyvät kahvit ja höysteet.

Kalmaria lähestyttäessä tarpeeton taivaalle kertynyt vesi päätti sataa niskaamme. Jätimme siis ylimääräiset maisemakierrokset väliin ja noin kello 13 saavuimme jo majapaikkaamme Rasta Kalmariin. Koska taivaalla tuntui edelleen riittävän vettä, päätimme jättää Kalmarin vanhaan kaupunkiin tutustumisen huomiselle.